Päivitetty 08.02.2010 17:19:53 |
Lupa-asiat
Ympäristösuojelun lupa-asiat
Ympäristöluvat ja -ilmoitukset
Vuonna 2000 voimaan astuneessa ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja sen nojalla annetussa ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) ovat määriteltynä sellaiset toiminnot, jotka ovat ympäristölupavelvollisia. Yleisesti voidaan todeta, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisia toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, jätteen ammattimainen käsittely ja eläinsuojat.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn vähentämisestä, toimista häiriötilanteista sekä muista toimista, joilla ehkäistään pilaantumisen vaaraa.
Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajuudesta riippuen joko kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, alueelliselta ympäristökeskukselta tai ympäristölupaviranomaiselta.
Maa-aineslupa
Maa-aineslupa tarvitaan aina ammattimaiseen maa-ainesten ottamiseen. Jos maa-aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten, lupaa ei tarvita. Yli 500 kiintokuutiometrin kotitarveottamisesta tulee kuitenkin tehdä ilmoitus Eurajoen kunnan ympäristölautakunnalle.
Maa-aineksen ottamislupaa koskevia asiakirjoja, mm. hakemuksia ja lomakkeita, saa ympäristötoimistosta Kalliotie 5 , 27100 Eurajoki.
Jätehuollon valvonta
Ympäristötoimi valvoo jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, mm. jätehuollon järjestämistä ja roskaamiskiellon noudattamista.
Lannan patterointi
Lannan varastointi patterissa edellyttää ilmoituksen tekemistä kunnan ympäristölautakunnalle.
Lanta tulee varastoida patterissa nitraattiasetuksen 931/2000 edellyttämällä tavalla.
Haja-asutuksen jätevedet
Lainsäädännöstä
Ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. Eurajoella on laajan haja-asutuksen takia huomattava osa kiinteistöistä viemäriverkoston ja keskitetyn jätevesien käsittelyn ulkopuolella.
Vuoden 2004 alusta tuli voimaan ympäristönsuojelulain nojalla annettu asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Asetuksessa annetaan vähimmäisvaatimuksia jätevesien puhdistuksesta, jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta.
Vanha järjestelmä tulee kunnostaa asetuksen määräysten mukaiseksi 1.1.2014 mennessä. Määräaikaan on mahdollista anoa kunnan ympäristölautakunnalta lykkäystä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kuormitus on vähäistä ja kunnostus tulee todellisuudessa kiinteistön haltijalle kohtuuttoman kalliiksi.
Kiinteistöllä tulee olla lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja järjestelmää tulee käyttää ohjeiden mukaisesti.
Tarvittavat luvat
Olemassa olevan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai järjestelmä rakentaminen kokonaan uudelleen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaista toimenpidelupaa. Uuden rakennuksen jätevesijärjestelmää koskeva asia ratkaistaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.
Jätevesijärjestelmän rakentamiseksi asiantunteva suunnittelija laatii riittävien esiselvitystietojen pohjalta suunnitelman, joka liitetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle toimitettavaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Käytännössä luvan saannin edellytyksenä on asetuksen mukaisen jätevesisuunnitelman esittäminen. Lupakäsittelyssä varmistetaan suunnittelijan ammattitaito sekä suunnitelman taso, jotta suunnitellulla jätevesijärjestelmällä on edellytykset täyttää jätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset ja puhdistustaso.
Suositeltavat vähimmäisetäissyydet purkupaikan sijoittamisessa
Talousvesikaivo, lähde ja lammikko 30 metriä maastosta riippuen
Vesistö 20 metriä
Tie ja rakennuspaikan raja 5 metriä
Suojakerros pohjavesitason yläpuolella
Maasuodattamo 0,25 metriä
Maaimeyttämö 1 metri
Sako- ja umpikaivolietteen tyhjentäminen ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn
Sako- ja umpikaivoliete on jätelain tarkoittamaa jätettä ja sitä saa kuljettaa ja vastaanottaa vain ja ainoastaan asianmukaisen luvan omaava yritys, useimmiten lietteet kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle.
Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja riittävän usein. Saostuskaivot ja –säiliöt tulee tyhjentää käytöstä riippuen 1-4 kertaa vuodessa.
RUOPPAUS
Lainsäädännöstä
Vesilain 1 luvun 30 §:n mukaan jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus haittaavan esteen poistamiseen esim. ruoppaamalla. Työstä eli ruoppauksesta tai ruoppausmassojen sijoittamisesta ei kuitenkaan saa aiheutua vesilain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja seurauksia. Tällaisia seurauksia ovat vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tai vedenjuoksun muutos tai muunlainen seuraavassa mainittu muutos, joka
Edellä mainittu kielto ei koske toimenpidettä, josta voi aiheutua vahinkoa tai haittaa ainoastaan yksityiselle, jos hän on suostunut toimenpiteeseen. Kielto koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä.
Jos haittaa kuitenkin aiheutuu, on se korvattava (VL 1:30). Ruoppaaja on aina vastuussa kaikista aiheuttamistaan haitoista ja edunmenetyksistä.
Ilmoitus vesirakennustyöstä
Vähäistä suuremmasta ruoppaus- tms. vesirakennustyöstä on vesilain 1 luvun 30 §:n ja vesiasetuksen 85 §:n mukaan tehtävä vähintään kuukautta ennen työn aloittamista ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. Eurajoen kunnan alueella ilmoitus tehdään suoraan kunnan ympäristönlautakunnalle, joka lähettää asiakirjat edelleen Varsinais-Suomen ELY:lle. Ilmoituslomakkeita saa kunnan ympäristötoimesta ja internetistä. Ilmoitus on tehtävä myös vesialueen omistajalle sekä kalastuskunnalle. Naapureille ilmoittamisesta ei ole säädetty lailla, mutta naapureita tiedottamalla voi säästyä monelta mielipahalta ja säilyttää naapurisopua. Vähäisenä vesirakennustyönä, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, voidaan pitää käsin tehtävää kaislikon niittoa sekä lapiolla tehtävää rannan kaivutyötä.
Ruoppaus
Hyvissä ajoin ennen ruoppausta on selvitettävä mahdolliset rajoitukset, kuten kaavat, suojelualueet ja kalastuskuntien paikalliset rajoitukset toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Varsinaisen ruoppaustyön suunnittelun lisäksi on ennalta harkittava myös se, mihin ruoppausmassat sijoitetaan.
Ruoppausajankohta tulee valita siten, ettei tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai häiriötä vesieliöstölle, linnustolle, kalastukselle tai muulle vesistön käytölle. Yleisenä suosituksena on, että ruoppaukset tehdään loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin pohjasedimenttien ravinteiden liikkuvuus ja vesien virkistyskäyttö on vähäistä. Jos alueella on linnustollista arvoa, suositeltava ruoppausaika päättyy maaliskuun lopulla.
Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle siten, etteivät ne pääse tai joudu takaisin vesistöön (VL 4:6). Jos jostain syystä ruoppausmassat halutaan läjittää vesialueelle, on siihen haettava lupa ympäristölupavirastosta. Paras vaihtoehto on, että ruoppausmassat sijoitetaan omalle tontille. Jos ruoppausmassat eivät sovi omalle tontille, on läjitykselle saatava alueen omistajan lupa.
Ympäristöluvat ja -ilmoitukset
Vuonna 2000 voimaan astuneessa ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja sen nojalla annetussa ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) ovat määriteltynä sellaiset toiminnot, jotka ovat ympäristölupavelvollisia. Yleisesti voidaan todeta, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisia toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, jätteen ammattimainen käsittely ja eläinsuojat.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn vähentämisestä, toimista häiriötilanteista sekä muista toimista, joilla ehkäistään pilaantumisen vaaraa.
Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajuudesta riippuen joko kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, alueelliselta ympäristökeskukselta tai ympäristölupaviranomaiselta.
Maa-aineslupa
Maa-aineslupa tarvitaan aina ammattimaiseen maa-ainesten ottamiseen. Jos maa-aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten, lupaa ei tarvita. Yli 500 kiintokuutiometrin kotitarveottamisesta tulee kuitenkin tehdä ilmoitus Eurajoen kunnan ympäristölautakunnalle.
Maa-aineksen ottamislupaa koskevia asiakirjoja, mm. hakemuksia ja lomakkeita, saa ympäristötoimistosta Kalliotie 5 , 27100 Eurajoki.
Jätehuollon valvonta
Ympäristötoimi valvoo jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, mm. jätehuollon järjestämistä ja roskaamiskiellon noudattamista.
Lannan patterointi
Lannan varastointi patterissa edellyttää ilmoituksen tekemistä kunnan ympäristölautakunnalle.
Lanta tulee varastoida patterissa nitraattiasetuksen 931/2000 edellyttämällä tavalla.
Haja-asutuksen jätevedet
Lainsäädännöstä
Ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. Eurajoella on laajan haja-asutuksen takia huomattava osa kiinteistöistä viemäriverkoston ja keskitetyn jätevesien käsittelyn ulkopuolella.
Vuoden 2004 alusta tuli voimaan ympäristönsuojelulain nojalla annettu asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Asetuksessa annetaan vähimmäisvaatimuksia jätevesien puhdistuksesta, jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta.
Vanha järjestelmä tulee kunnostaa asetuksen määräysten mukaiseksi 1.1.2014 mennessä. Määräaikaan on mahdollista anoa kunnan ympäristölautakunnalta lykkäystä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kuormitus on vähäistä ja kunnostus tulee todellisuudessa kiinteistön haltijalle kohtuuttoman kalliiksi.
Kiinteistöllä tulee olla lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja järjestelmää tulee käyttää ohjeiden mukaisesti.
Tarvittavat luvat
Olemassa olevan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai järjestelmä rakentaminen kokonaan uudelleen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaista toimenpidelupaa. Uuden rakennuksen jätevesijärjestelmää koskeva asia ratkaistaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.
Jätevesijärjestelmän rakentamiseksi asiantunteva suunnittelija laatii riittävien esiselvitystietojen pohjalta suunnitelman, joka liitetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle toimitettavaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Käytännössä luvan saannin edellytyksenä on asetuksen mukaisen jätevesisuunnitelman esittäminen. Lupakäsittelyssä varmistetaan suunnittelijan ammattitaito sekä suunnitelman taso, jotta suunnitellulla jätevesijärjestelmällä on edellytykset täyttää jätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset ja puhdistustaso.
Suositeltavat vähimmäisetäissyydet purkupaikan sijoittamisessa
Talousvesikaivo, lähde ja lammikko 30 metriä maastosta riippuen
Vesistö 20 metriä
Tie ja rakennuspaikan raja 5 metriä
Suojakerros pohjavesitason yläpuolella
Maasuodattamo 0,25 metriä
Maaimeyttämö 1 metri
Sako- ja umpikaivolietteen tyhjentäminen ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn
Sako- ja umpikaivoliete on jätelain tarkoittamaa jätettä ja sitä saa kuljettaa ja vastaanottaa vain ja ainoastaan asianmukaisen luvan omaava yritys, useimmiten lietteet kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle.
Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja riittävän usein. Saostuskaivot ja –säiliöt tulee tyhjentää käytöstä riippuen 1-4 kertaa vuodessa.
RUOPPAUS
Lainsäädännöstä
Vesilain 1 luvun 30 §:n mukaan jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus haittaavan esteen poistamiseen esim. ruoppaamalla. Työstä eli ruoppauksesta tai ruoppausmassojen sijoittamisesta ei kuitenkaan saa aiheutua vesilain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja seurauksia. Tällaisia seurauksia ovat vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tai vedenjuoksun muutos tai muunlainen seuraavassa mainittu muutos, joka
• aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle
• aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista
• melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön
• huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä
• aiheuttaa vaaraa terveydelle
• muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto)
Edellä mainittu kielto ei koske toimenpidettä, josta voi aiheutua vahinkoa tai haittaa ainoastaan yksityiselle, jos hän on suostunut toimenpiteeseen. Kielto koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä.
Jos haittaa kuitenkin aiheutuu, on se korvattava (VL 1:30). Ruoppaaja on aina vastuussa kaikista aiheuttamistaan haitoista ja edunmenetyksistä.
Ilmoitus vesirakennustyöstä
Vähäistä suuremmasta ruoppaus- tms. vesirakennustyöstä on vesilain 1 luvun 30 §:n ja vesiasetuksen 85 §:n mukaan tehtävä vähintään kuukautta ennen työn aloittamista ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. Eurajoen kunnan alueella ilmoitus tehdään suoraan kunnan ympäristönlautakunnalle, joka lähettää asiakirjat edelleen Varsinais-Suomen ELY:lle. Ilmoituslomakkeita saa kunnan ympäristötoimesta ja internetistä. Ilmoitus on tehtävä myös vesialueen omistajalle sekä kalastuskunnalle. Naapureille ilmoittamisesta ei ole säädetty lailla, mutta naapureita tiedottamalla voi säästyä monelta mielipahalta ja säilyttää naapurisopua. Vähäisenä vesirakennustyönä, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, voidaan pitää käsin tehtävää kaislikon niittoa sekä lapiolla tehtävää rannan kaivutyötä.
Ruoppaus
Hyvissä ajoin ennen ruoppausta on selvitettävä mahdolliset rajoitukset, kuten kaavat, suojelualueet ja kalastuskuntien paikalliset rajoitukset toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Varsinaisen ruoppaustyön suunnittelun lisäksi on ennalta harkittava myös se, mihin ruoppausmassat sijoitetaan.
Ruoppausajankohta tulee valita siten, ettei tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai häiriötä vesieliöstölle, linnustolle, kalastukselle tai muulle vesistön käytölle. Yleisenä suosituksena on, että ruoppaukset tehdään loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin pohjasedimenttien ravinteiden liikkuvuus ja vesien virkistyskäyttö on vähäistä. Jos alueella on linnustollista arvoa, suositeltava ruoppausaika päättyy maaliskuun lopulla.
Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle siten, etteivät ne pääse tai joudu takaisin vesistöön (VL 4:6). Jos jostain syystä ruoppausmassat halutaan läjittää vesialueelle, on siihen haettava lupa ympäristölupavirastosta. Paras vaihtoehto on, että ruoppausmassat sijoitetaan omalle tontille. Jos ruoppausmassat eivät sovi omalle tontille, on läjitykselle saatava alueen omistajan lupa.
