Vaakuna

Vaakunan historia 

Kunnanvaltuusto 3.10.1949 § 16

Otettiin yksimielisesti kiireellisenä käsiteltäväksi kunnanhallituksen ehdotus, että Eurajoen kunnalle hankittaisiin kunnanvaakuna ja tätä koskeva luonnos esitettäisiin valtuuston hyväksyttäväksi kunnallispäivien yhteydessä pidettävässä juhlakokouksessa.

Kunnanvaltuusto yhtyi yksimielisesti tehtyyn ehdotukseen ja hyväksyi kunnanvaakunan heraldiseksi tunnuskuvaksi kravun ja nahkiaisen, joka aihe esiintyy pitäjänsinetissäkin, ja jonka valokuvauttaminen y.m. tätä asiaa koskevat valmistelut jätettiin valtuutettu Tarnan tehtäväksi.

Samalla päätettiin jättää jonkun taiteilijan huoleksi vaakunan taiteellisen tyylimuodon suunnittelu.

Tätä asiaa koskeva päätös julistettiin heti täytäntöönpantavaksi.

Kunnanvaltuusto 29.10.1949 § 2

Otettiin käsiteltäväksi Eurajoen kunnan vaakunakysymys, josta taiteilija Gustaf von Numers oli kunnan lähettämän aineiston perusteella laatinut useampia luonnoksia. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksesta kunnan vaakunaksi luonnoksen n:o 3, ja jonka hyväksymiselle professori Jalmari Jaakkola ja Maalaiskuntien Liiton vaakunatoimikunta olivat antaneet puoltavan lausuntonsa. Vaakunan keskeisimpänä aiheena on krapu, joka vuosisatoja on ollut Eurajoen kirkon sinetin tunnuksena. Tässä luonnoksessa krapu on sijoitettu linnaan esittävän muurin yläpuolelle ja pitää se saksissaan nahkiaista. Vaakuna alistetaan sisäasiainministeriön hyväksyttäväksi.

Sisäasiainministeriö vahvistanut 26.1.1950
Vaakunaselitys:
” Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista.”

Kunnanvaltuusto hyväksyi 26.1.1950 taiteilija Gustaf von Numersin laatiman vaakunaluonnoksen, jossa krapu on sijoitettu linnaa esittävän muurin yläpuolelle ja pitää saksissaan nahkiaista. Linna on vaakunassa muistona Eurajoen muinaisesta linnasta, krapu ja nahkiainen joen tunnuksina, vaakunassa oleva kullan väri kuvaa Eurajoen peltolakeuksia.

Tunnuskuvien valinta:
Eurajoen vaakunassa on aiheena paikkakunnan vanha historiallinen tunnuskuva. Eurajoen seurakunnan sinetissä on nimittäin vanhastaan nahkiaista pitelevä rapu. Pitäjän alueella olleen keskiaikaisen linnan muistoksi on vaakunaan lisätty muuri, kun taas aaltokoro viittaa jokeen. On ollut mielenkiintoista todeta, että vanhoja pitäjänsinettejä on muuallakin kuin Pohjanmaalla. Mikäli niissä on jokin muu tunnuskuva kuin seurakunnan kirkko, jotka voimassaolevan virastojen sinettejä koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan kuuluvat nimenomaan kirkkoherranvirastojen sinetteihin, on syytä ottaa ne ensitilassa huomioon tunnuskuvaa valittaessa. Tällöin ei yleensä pitäisi pyrkiä tekemään lisäyksiä sinettiaiheeseen, koska vaakunan yksinkertaisuus ja selvyys siitä kärsivät.