Rakennusvalvonta

Rakentamiseen liittyvien asioiden ohjauksessa ja neuvonnassa Sinua palvelevat:

Jouko Vastamäki
rakennustarkastaja
puh. 02 869 4405 ja 044 312 4405
etunimi.sukunimi[at]eurajoki.fi

Tuija Tuominen
tekninen sihteeri
puh. 02 869 4412 ja 044 312 4212
etunimi.sukunimi[at]eurajoki.fi

YLEISTÄ

Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa, jonka tavoitteena on mm. edistää hyvää rakennustapaa, turvallisen, terveellisen ja viihtyisän maiseman toteutumista, kehittämistä ja säilymistä huomioiden ympäristönäkökohdat.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät

Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Rakennustarkastaja on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa tehtävissään rakennusvalvontaviranomaisen (ympäristölautakunta) alainen.

Lisäksi tehtäviä ovat poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen käsittely ja valmistelu.


Minkälaiseen rakentamiseen tarvitaan lupa:

Rakennuslupaa edellyttää mm.

•    uudisrakennus
•    lisärakennus (laajennus)
•    uudestaan rakentamiseen verrattava muutos (vanhan rakennuksen rakennusosien uusiminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla)
•    rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ( esim. ullakkotilan muutos asuintilaksi, autokatoksen muutos autotalliksi, autotallin muutos asuintilaksi tai vast.)
•    muu korjaus- ja muutostyö, jos sillä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin (esim. uutta savupiippua vaativa tulisija)
•    rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muutos (esim. loma-asunnon muutos pysyväksi asunnoksi, varaston muutos korjaamoksi, karjarakennuksen muutos konesuojaksi yms.)

Toimenpidelupa tarvitaan mm.
erilaisten rakennelmien rakentamiseen kuten esim. kioskit, katokset, vajat 

•    katsomot tai vastaavat rakennelmat
•    asuntovaunun tai vastaavan laitteen pitäminen paikallaan muuta kuin tavanomaista retkeilyä varten
•    maston, piipun, varastointisäiliön, muistomerkin tai vastaavan laitteen rakentamiseen
•    suurehkon laiturin tai muun vesirajalaitteen rakentamiseen
•    suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen rakentamiseen
•    rakennusten julkisivujen muuttamiseen kuten kattomuutokset, ulkoverhousten, ikkunajaon tai vastaavien muutosten tekemiseen
•    mainoslaitteiden pystyttämisiin tai kiinnittämisiin
•    kiinteän aidan rakentamiseen, aidan korkeus vähintään 1200 mm
•    asuinhuoneistojen yhdistämisiin ja jakamisiin

Kirjallinen ilmoitus tarvitaan mm.

•    enintään 20 m²:n suuruisen tulisijattoman ja lämpöeristämättömän talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella.
•    enintään 10m2 suuruisen tulisijattoman ja lämpöeritämättömän talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueelle
•    rakennuksen tai sen osan purkamiseen (ilmoitus 30 päivää ennen työhön ryhtymistä, ilmoituksen perusteella harkitaan mahdollisen purkamisluvan tarve)
•    tontin tai rakennuspaikan käyttäminen siten, että pihamaan käyttäminen asemapiirroksessa edellytetyllä tavalla muuttuu

Rakennuksen purkamislupa (jos pelkkä ilmoitus ei riitä)

•    rakennuksen purkamiseen asemakaava-alueella tarvitaan erillinen purkamislupa.

Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella tai vahvistetulla yleiskaava-alueella. Edellä mainittu lupa tulee kysymykseen kaava- alueella, jossa suoritetaan oleellisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä kuten esim. puiden kaatamisia. Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin lupaa ei tarvita. 

Poikkeaminen

Joissakin tilanteissa ennen rakennusluvan myöntämistä tarvitaan ns. poikkeamispäätös. Tällaisia kohteita ovat mm. kaavoittamattomille rannoille rakennettavat loma-asunnot, rakennusoikeuksieen vähäistä  suuremmat ylitykset, eräät rakennussuojelua koskevat asiat , rakennuskieltoasiat sekä vahvistetun asemakaavan vastaiset hankkeet. Lisäksi ranta-alueella olevan loma-asunnon muutos asuinrakennukseksi vaatii poikkeamisluvan.
Poikkeamispäätöksen tekee joko alueellinen ELY-keskus tai kunnanhallitus. 

Rakentaminen suunnittelutarvealueella

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan lähinnä kaavoittamattomia taajaan asuttuja kyläkeskuksia tai vastaavia alueita. Ennen rakennusluvan myöntämistä tällaiselle alueelle tarvitaan erillinen ns. suunnittelutarveratkaisupäätös. Menettely vastaa entistä taaja-asutuspoikkeuslupa-käytäntöä. 

Lupa-asian kulku ja käsittely

1.    Lupahakemus liitteineen
2.    Lausunnot
       Mahdolliset korjaukset ja täydennykset
3.    Lupapäätös / julkipano
4.    Oikaisuvaatimus 14 vrk rakennustarkastajan päätöksestä
5.    Valitusaika 30 vrk  ympäristölautakunnan päätöksestä
6.    Aloituskokous tarvittaessa 
7.    Vastaavat työnjohtajat
8.    Mahdollisten erityispiirustusten hyväksyminen (aina uusissa asuinrakennuksissa
       ja vastaavissa kohteissa)
9.    Rakennustyönaikaiset katselmukset
10.  Loppukatselmus

 

Lupahakemus tulisi toimittaa henkilökohtaisesti tai suunnittelijan välityksellä rakennustarkastajalle. Suunnitelmia olisi hyvä käydä esittelemässä ennakkoon jo luonnosvaiheessa, jolloin mahdolliset puutteet ja korjausten tarpeellisuus sekä muut rakentamiseen liittyvät seikat selviäisivät riittävän ajoissa. Rakennuksen suunnittelijan pätevyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelijan pätevyys määräytyy Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan A 2 mukaan.

Päätökset lupa-asioissa annetaan julkipanon jälkeen eli ne ovat julkisesti nähtävillä kunnan ilmoitustaululla. Rakennustarkastajan myöntämän luvan käsittelyaika on n. 1- 2 viikkoa, lautakunnassa käsiteltävän luvan n. 1 - 1,5 kk.

Uusien rivi- ja kerrostalojen, liike- ja teollisuusrakennusten yms. rakennusten rakennusluvat ratkaisee ympäristölautakunta, muut luvat rakennustarkastaja.

Rakennus-,  toimenpideluvan ja ilmoituksen voimassaoloaika

Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle.

Rakennustyöt on myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Mikäli rakennustöitä ei ole aloitettu, lupa tai hyväksyntä raukeaa ellei sen voimassaoloaikaa anota jatkettavaksi ennen kolmen vuoden määräajan umpeen menoa. Luvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten voidaan pidentää enintään kahdella vuodella.

Rakennustyöt on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Lupa tai hyväksyntä raukeaa ellei voimassaololle haeta erityisestä syystä pidennystä. Pidennystä tulee hakea ennen lupa-ajan tai hyväksynnän umpeutumista. Määräaikaa voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Luvaton rakentaminen

Voimassa olevan rakennuslainsäädännön mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Myös rakennuksen laajentamiseen ja uudestaan rakentamiseen sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Mikäli rakennus on rakennettu ilman asianmukaista rakennuslupaa, on kysymyksessä luvaton rakentaminen. Havaittuaan luvatonta rakentamista, velvoittaa rakennusvalvontaviranomainen asianomaista hakemaan kohteelle rakennuslupaa. Lupa myönnetään jälkikäteen, jos edellytykset siihen ovat olemassa. Mikäli lupaa ei voida myöntää, velvoitetaan omistaja purkamaan luvatta tehty rakennus pois. Lupamaksut luvattoman rakentamisen osalla ovat kaksinkertaiset luvalliseen verrattuna. Rakennusvalvontaviranomainen harkitsee myös tapauskohtaisesti, ilmoitetaanko asia poliisiviranomaiselle esitutkintaa varten.

Pakkokeinot

Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että jos joku ryhtyy säännösten tai määräysten vastaiseen toimintaan taikka laiminlyö niihin perustuvan velvollisuutensa, voi kunnan rakennusvalvonta- viranomainen päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Tällaisten velvoittavien päätösten tehosteena voidaan käyttää uhkasakkoa tai teettämisuhkaa. Rikkomuksia, joihin pakkokeinoja yleensä käytetään ovat luvaton rakentaminen, luvan vastainen toiminta tai muu näihin rinnastettava toiminta

Rakennusluvan hakeminen: 

Rakennuslupaa haetaan erillisellä rakennuslupahakemuksella, jota saa mm. kunnan virastolta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä mukaan erinäinen määrä liitteitä, kuten:

• selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta, lainhuutotodistus tai kopio kauppakirjasta
• kaupparekisteriote, mikäli hakijana on osakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö
• rakennushankeilmoitus, RH-1 ilmoitus
• pääpiirustukset kahtena (2) sarjana
• selvitys naapurin kuulemisesta/suostumuksesta
• mahdollinen poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisu
• tieliittymälupa, mikäli rakennushanke edellyyttää uuden liittymän tekemistä yleiselle tielle
• suunnitelma jätevesien johtamisesta, jollei ole mahdollista liittyä kunnan verkkoon
• energiatodistus ja -selvitys

Rakennuslupahakemuksessa on ilmoitettava hankkeelle pätevä pääsuunnittelija (asuinrakennushankkeissa vähintään rakennusmestari-tasoinen koulutus). Pääsuunnittelijan tehtävänä on mm. huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen.
Lisää pääsuunnittelijan tehtävistä on mainittu Suomen RakMk osassa A2.
Pääpiirustuksilla tarkoitetaan pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustuksia.

Rakennusluvan saatuaan rakentajan on haettava hankkeelle vastaava työnjohtaja(voidaan ilmoittaa jo hakuvaiheessa) ja kvv-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava) sekä pyydettävä rakennusvalvontaviranomaiselta aloituskokouksen pitämistä, mikäli tätä on lupapäätöksessä edellytetty. Aloituskokous pidetään ennen rakennustöiden aloittamista.