Palautuminen ja lepo

LEPOA KEHOLLE JA PÄÄLLE- AIVOT TARVITSEVAT UNTA

- Jos olisin tiennyt, että elän näin kauan, olisin pitänyt itsestäni parempaa huolta. -
                                 Hippokrates, lääketieteen isä

Keho tarvitsee lepoa eikä ihminen jaksa määrättömästi. Aivot venyvät, eivät kuitenkaan rajattomasti. Aivot tarvitsevat unta toimiakseen tehokkaasti. Unen aikana aivot ja koko keho elpyvät päivän rasituksesta. Yön aikana aivot luovat aivosolujen välisiä yhteyksiä ja käsittelevät päivän kokemuksia ja tunteita sekä täydentävät kuluneita energiavarastoja. Unen aikana eletyt tapahtumat kertautuvat ja järjestäytyvät uudelleen. Uni edistää oppimista, sillä muistijäljet aktivoituvat uudelleen säilytettäviksi ja valitut tiedot tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin.  Ihmisaivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä on häiriöherkkä: väsymys, voimakkaat tunnetilat ja useat lääkeaineet sekä päihteet heikentävät sen toimintavarmuutta. herkimmin häiriintyy otsalohkojen ohjaukseen ja toimintaan perustuva abstrakti ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja erilaisen informaation välisten riippuvuuksien hallinta. Nämä toiminnot ovat keskeisen tärkeitä mm. uuden tiedon syntymiselle. Väsynyt ihminen turvautuu totuttuun rutiiniratkaisuun, vaikka se ei tilannekohtaisesti olisikaan paras toimintatapa. Virkeissä aivoissa syntyvät oivallukset. Keskittymis- ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus ja muisti ovat valppaimmillaan hyvin nukutun yön jälkeen. Väsyneenä vireys vähenee ja tarkkaavaisuus huononee.

PALAUTUMISKEINOJA ovat lepo, virkistyminen, vaihtelu, sopivat haasteet sekä uni. Aivojen aktiivinen käyttäminen vaatii taukoja vähintään muutaman tunnin välein, sillä aivotyö kuluttaa runsaasti energiaa. Työn tauotus ja happihyppelyt tuovat tarvittavaa taukoa ja keventävät työmuistia.

Elämän tärkeä osa-alue on oman terveyden ja mielenrauhan hoitaminen. Ihmisen psyykkinen ja sosiaalinen hyvä olo syntyy monista tekijöistä, kuten riittävästä levosta, hyvistä ihmissuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja fyysisestä aktiivisuudesta.

Työssä jaksaminen paranee, jos työntekijä pääsee vapaa-ajallaan tehokkaasti irti työtehtävistään. Parhaimmillaan harrastukset rentouttavat ja piristävät, auttavat irrottautumaan työstä ja antavat voimavaroja. Joskus tosin harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta voi tulla suoritus- ja aikataulupaineita.

– Aivot pitävät ponnistelusta – kutituksesta, mutta ne tarvitsevat myös luovaa laiskottelua. –
                                  Kiti Müller, neurokognitiivisen ergonomian dosentti

Oletko ajankesyttäjä- tappaja vai ajansuursyöppö?

Päivitä valveillaoloaikasi –  minne elämäsi menee? Ole rehellinen itsellesi ja kirjaa oletko häslääjä, sähköisen median suurkuluttaja vai kiireetömästi elävä downshiftaaja?

Muista, että elimistösi tarvitsee aikaa työstä ja liikunnasta palautumiseen. Sisältääkö päiväsi riittävästi taukoja, askelia, virkistäytymistä, haasteita, iloa ja joutenoloa?

- levon ja valveen suhde on kahdeksan tunnin sääntö: kahdeksan tuntia unta, kahdeksan tuntia työtä ja kahdenksan tuntia vapaa-aikaa -

PALAUTUMINEN EDISTÄÄ FYYSISIÄ JA PSYYKKISIÄ VOIMAVAROJA

Liikunnan fysiologiset vaikutukset tulevat osin rasituksen aikana ja osin levossa rasituksen jälkeen. Pysyviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia tapahtuu kehossa vähän harjoittelun aikana. Varsinaiset muutokset tapahtuvat lihas- ja rasvakudoksessa sekä energiavarastoissa pääasiassa harjoittelun jälkeen palautumisvaiheessa.

Lepo ja ravinto sekä niiden laatu ja oikea rytmitys ovat keskeisiä tekijöitä rasituksesta palautumisessa. Ikääntyminen hidastaa palautumista.


Lähteet:
Müller, K. Luentoyhteenveto: Aivot – tärkein pääomamme (2007)
Partinen, M ja Huovinen  M. Unikoulu aikuisille – opi selättämään unettomuus (2011)
Rajander-Juusti, R. Kohtuus kaikessa enemmän elämää vähemmällä (2010)
Vuori, I ja Taimela, S.1995. Liikuntalääketiede