Liikunta ja mieli

    Säännöllinen liikunta pitää yllä mielialaa ja saattaa vähentää tai lievittää masennus-
    ja ahdistuneisuusoirehdintaa ja siten säilyttää toimintakykyä.

    Säännöllinen liikunta ylläpitää tai tuottaa suotuisaa mielialaa. Runsas vapaa-ajan liikunta
    tai runsas kestävyysliikunta ovat yhteydessä myönteisempään mielialaan, yleiseen
    hyvinvoinnin tunteeseen ja vähäisempään ahdistuneisuuteen ja depressiivisyyteen.

    Tutkimuksista päätellen liikunnasta olisi selvintä hyvinvointihyötyä vähiten liikkuville.
    Kun he ryhtyvät säännölliseen, kohtalaisen kuormittavaan liikuntaan, hyvinvointi
    kohenee enemmän kuin niillä, jotka kohtalaisen kuormittavaa liikuntaa harjoitettuaan
    siirtyvät raskaaseen liikuntaan. Muutokset eivät välttämättä ilmene samanaikaisesti
    hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Täsmällistä tietoa ei ole siitä, miten kauan erilaiset
    säännöllisellä liikunnalla saavutetut hyvinvoinnin muutokset säilyvät.
    Muutokset vaimenevat vähitellen, jos liikunta vähenee tai loppuu.

Pitkään jatkuneen liikunnan päätyttyä osa muutoksista voi kestää muutamien viikkojen ajan.

Mikä tahansa mieluinen liikunta voi edistää psyykkistä hyvinvointia. Ongelmia syntyy usein alussa, kun voimat tai taidot eivät aina riitä liian raju liikunnan aloitus voi kostautua. Toistaiseksi ei ole selvää näyttöä siitä, että eri liikuntamuotojen vaikutukset olisivat erilaisia. Joissakin lajeissa joutuu haastamaan itsensä, toisissa taas toiminta on hyvin rauhallista. Jotkut hakevat elämyksiä, toiset hyvää kuntoa. Jotkut hakevat seuraa, toiset omistautuvat liikunnalleen kirjoittaa psykologian professori Markku Ojanen blogissaan.

Pekka Seppänen, Talouselämä:
Aivot eivät kulu käytössä. Aivot päinvastoin kuluvat, jos niitä ei käytetä. Kaikki tekeminen ei kehitä aivoja yhtä paljon. Melkein puolet aivosoluista on erikoistunut liikkumiseen ja neljännes havaintojen tekemiseen. Parasta aivovoimistelua on käyttää kaikkia soluja yhtä aikaa esim. lähteä metsään kävelylle. Aivoasiantuntijoiden mukaan liikunta edistää selviämistä älyllisistä tehtävistä. Liikunta synnyttää muistijälkiä ja eri mielihyvähormoneja, jotka osaltaan edistävät aivojen toimintaa.

Lähteet:
Nupponen, R. Säännöllinen liikunta ja hyvinvointi (2006) terveyskirjasto
Onnellisuusprofessori Markku Ojasen virallinen kotisivu: http://www.markkuojanen.com/